Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Uutiset ”Entä jos aikuinen ei auta?” Lapset pohtivat koulukiusaamisen vähentämistä.
Tehdyt toimenpiteet

”Entä jos aikuinen ei auta?” Lapset pohtivat koulukiusaamisen vähentämistä.

Valtakunnallisen alakouluikäisten lasten vaikuttamiskanavan Suomen Lasten Parlamentin edustajat ovat huolestuneita siitä, että aikuiset eivät aina puutu koulukiusaamiseen. Lapset ovat oma-aloitteisesti pohtineet syitä koulukiusaamisen esiintymiseen ja erilaisia keinoja sen vähentämiseen Suomen Lasten Parlamentin verkkoparlamentissa. Verkkoparlamentissa eri puolilla maata asuvat kuntien nimittämät lapset voivat viikoittain keskustella asioista, jotka koskevat lapsia.

Valtakunnallisen alakouluikäisten lasten vaikuttamiskanavan Suomen Lasten Parlamentin edustajat ovat huolestuneita siitä, että aikuiset eivät aina puutu koulukiusaamiseen. Lapset ovat oma-aloitteisesti pohtineet syitä koulukiusaamisen esiintymiseen ja erilaisia keinoja sen vähentämiseen Suomen Lasten Parlamentin verkkoparlamentissa. Verkkoparlamentissa eri puolilla maata asuvat kuntien nimittämät lapset voivat viikoittain keskustella asioista, jotka koskevat lapsia.

Keskustelut ovat lasten omasta aloitteesta syntyneitä ja näyttävät, miten vahvasti koulukiusaaminen koskettaa myös niitä lapsia, jotka sitä joutuvat seuraamaan vierestä esimerkiksi kaverin kautta. Lapset toivovat, että aikuiset puuttuisivat kiusaukseen, mutta eivät aina luota siihen, että he uskaltaisivat tai osaisivat. Osa lapsista pohtiikin itse keinoja kiusaamisen estämiseksi. He kokevat, että lapsetkin voivat vaikuttaa kiusaamisen vähentymiseen pienellä panoksella. Lapset ymmärtävät kuitenkin lopullisen vastuun olevan aikuisella. Eräs lapsi kertoi Suomen Lasten Parlamentin chatkeskustelussa omakohtaisesta kiusaamiskokemuksesta. Kun chattia valvonut aikuinen muistutti, että aikuisilla koulussa ja kotona on velvollisuus puuttua asiaan ja heiltä saa apua, 11-vuotias lapsi kysyi: ”Entä jos aikuinen ei auta?”. Lapset saattavatkin kokea, että heidän on itse puututtava asiaan, jos aikuinen ei osaa auttaa.

Ella, 10:  ”Koulukiusaaminen on maailman tyhmin asia. Meidän luokan tytöistä minä olen pisin. Sitten yksi toiseksi pisin on ruvennut kiusaamaan meidän luokan kahta ei niin kovinkaan pitkää tyttöä. Ja niiden kaveria. Sille on opettajat sanonu että lopettais mutta se kiusaa vieläkin niistä eniten mun kaveria. Sitä on jatkunut kohta 3 vuotta.”

Henna, 12: ”Koita puuttua asiaan jotenkin?”
Ella: ”Niin puolustankin kaveriani niin paljon kun voin. Mutta ei olisi kivaa kytätä toista koko ajan.”
*

Osalla lapsista on onneksi positiivisia kokemuksia kiusaamisen loppumisesta, kun opettajat tai vanhemmat ovat päättäneet toimia. Moni lapsi on myös ilolla ottanut vastaan erilaisia kiusaamisen vähentämiseen tähtääviä ohjelmia kuten KiVa Koulu -hankkeen. Suomen Lasten Parlamentti ehdottaa koulukiusaamistapauksiin puuttumisen lisäksi myös erityisen kaveripäivän järjestämistä kouluissa, jolloin yhden päivän aikana keskityttäisiin erilaisuuden hyväksymiseen ja siihen, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus solmia kaverisuhteita koulussa.

Suomen Lasten Parlamentti on pääsääntöisesti verkossa kokoontuva lasten vaikuttamiselin, jossa lapset pääsevät vaikuttamaan lasten elämää koskeviin asioihin vuorovaikutuksessa toistensa sekä aikuisten päättäjien kanssa. Lapset päättävät keskustelun aiheista ja osallistuvat keskustelujen johtamiseen. Vuoden alussa uuden edustajakauden aloittanut Suomen Lasten Parlamentti kokoaa joka viikko yhteen yli 200 kunnan 9-13 -vuotiaat edustajat.


Lasten keskustelua koulukiusaamisen vähentämisestä
(otteet 9-13 -vuotiaiden lasten käymistä chatkeskusteluista, jotka on käyty Suomen Lasten Parlamentin verkkoparlamentissa, *)

Jenni, 10: ”Koulukiusaamiselle ei kyl aina voi vaikuttaa.”

Rauna_aikuinen: Ai tarkoitatko Jenni, että lapsi ei voi vaikuttaa vai että ylipäänsä koulukiusaamiseen ei voi vaikuttaa?
Jenni: ”Esimerkiksi meidän koulussa on pienluokkalaisia paljo. he istuvat joka päivä jälkässä mutta eivät lopeta kiusimista.”
Henri, 13: ”Kiusaaminen on todella paha ongelma.”
Eetu, 10: ”Tehdään sille jotain!”

Henna, 12: ”Hhmm.. sellainen projekti pitäis olla, missä jotkut kiertävät eri kouluilla puhumassa koulukiusauksesta.”
Joni, 11: ”Meidän koulu on KiVa-koulu ja se on mielestäni auttanut vähän kiusaamisen vähenemiseen.”
Sofia, 13:”Henkinen kiusaaminen on ihan yhtä pahaa kuin fyysinenkin, sillä molemmista jää ikuiset arvet.”

Sini, 11: ”Mun äiti kyllä aika hyvin puolusti mua ja puuttu asioihin, sitten yhdessä open kanssa ne sai sen loppumaan.

Olivia, 11: ”Ikävää kiusaamista! ei oo kivaa et haukutaan ties miksikä ... oudoks!!”
Jonna, 11: ”No minusta on aika tyhmää että erillaisia kiusataan.”

Minna, 12: ”Aika monilla on erillaisuuden hyväksymisessä parantamisen varaa.”

Olivia: ”Jos pyytää apua ja ne vaan sanoo et joo mennään kattoon ja sit se (opettaja) vaan sanoo: älähän nyt hauku”

Niko, 11: ”Mä sain meidän koululla toimimaan kaksi 5-6-luokkalaista välitunti valvojan avuksi jotta koulu kiusaaminen vähenisi.”

Ilona, 10: ”Hyvä että te autatte ja vähennätte koulukiusaamista/kiusattuja.”
Jannika, 9: ”Mun mielestä koulukiusaaminen on tyhmää! musta kyllä tuntuu et jotkut kiusaajat kiusaa sen takii et niitä itteään on kiusattu ja ne niinku purkaa kiukkunsa toisiin kiusaamalla niitä. sellasille tyypeille pitäis kyl hankkii mun mielest parempaa apua ongelmiinsa!”
Reetta, 10: ”Minusta pitäisi mennä vaikka puolustamaan sitä jota koulussa kiusataan ja sanoa sille jota kiusataan että vaikka sanoo jollekin opettajalle siitä.”
Sofia: ”Entäs mitä aikuisten pitäis tehdä, jotta kiusaaminen loppuisi?”
Joni: ”Puuttua kiusaamiseen tiukemmin!”


*
Lasten etunimet on muutettu arkaluontoisen aiheen ja omakohtaisten kokemusten takia.