"Lapsia ei saisi mitätöidä", totesi Suomen Lasten Parlamentin Lappeenrannan edustaja Hannele, joka toi seminaariin eri kunnista olevien lasten viestit lapsuudesta ja osallisuudesta. "Koulussa voisi antaa sananvaltaa ja kotikunnassa voisi perustaa lasten parlamentin", Hannele pohti, miten lasten osallisuutta voisi käytännössä toteuttaa.

"Meillä on hyvin huomioitu lapsi kansalaisena ja lainsäädäntöä pitää tehdä niin, että lapsen näkökulma otetaan huomioon", muistutti hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede. "Lapsivaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole samalla tasolla kuin esimerkiksi ympäristövaikutusten. Se antaa syyn miettiä, miksi näin on. On myös hyvä miettiä, mitä ovat ne mittarit, joita käytetään. Hyvinvointiin liittyvät mittarit ovat hyvä tapa lähestyä asiaa, sillä tiedämme, että jos lapsia ja nuoria otetaan mukaan heille keskeisiin paikkoihin päättämään, hyvinvointi lisääntyy."

Sekä ohjelmajohtaja Wrede että lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja Pauline von Bonsdorff esittivät tarpeen pohtia muitakin keinoja käsitellä yhteiskunnallisia asioita kuin perinteinen puhe tai kirjoitus. Lapsiystävällisiä käsittelytapoja esimerkiksi valokuvausta on jo joissain kunnissa käytetty, mutta tarvetta muiden käsittelymallien kehittämiselle on.

"Poliittinen keskustelu on aikuisten keskustelua aikuisille.  Politiikan kieli ei aina avaudu edes kaikille aikuisille. Jotta voisi olla lasten ja nuortenkin politiikkaa, tulisi sitä käydä heidän ehdoillaan", Pauline von Bonsdorff sanoi.

Seminaari jatkui tiistaina eduskunnassa muun muassa kansanedustajien paneelilla.

 Lue lisää seminaarista tästä.