Suomen Lasten Parlamentti sekä Parlamentin kanslia tervehtivät lapsiasiavaltuutettua ja hänen toimistoaan viisivuotisen, menestyksellisen toiminnan johdosta. Lapsiasiavaltuutettu ja hänen toimistonsa saivat "taikamyrskylyhdyn" kiitokseksi lasten kuulemisesta ja tukemisesta sekä auttamaan jatkossakin valaisemaan lapsen oikeutta osallisuuteen.

Lyhdyn avulla lapsiasiavaltuutettu voi valaista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 13 artiklaa. Lapsen oikeudethan ovat ihmisoikeuksia. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä.

Lapsen oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita esim. laittomia tai moraalittomia tapoja. Kaikki tämä on eri maiden yhteisesti ja oikeudellisesti hyväksymää tekstiä, joka lukee jopa Suomen perustuslaissa ja tietenkin nuorisolaissa. Tämä oikeus on oikeudellisesti sitova.

Suomen Lasten Parlamentissa tämä oikeus toteutuu monessa muodossa. Suomen Lasten Parlamentin jäsenet koostuvat alakouluikäisistä tai yläkoulun ensiaskeleita käyvistä lapsista. Eri puolilla Suomea asuvat lapset toimivat asuinkuntiensa valitsemina edustajina Parlamentissa. Heillä on oma verkossa toimiva Verkkoparlamentti. Siellä edustajat keskustelevat ja vaihtavat ajatuksia paitsi keskenään, myös päättäjien kanssa.

Edustajilla on mahdollisuus tavata päättäjiä myös fyysisesti. Edustajat valmistelevat erilaista materiaalia, jossa kerrotaan heidän ajatuksistaan. Halutessaan monet ovat olleet paikkakunnallaan myös vaikuttajia. Esimerkiksi eräässä kunnassa edustaja valittiin kuntalaisten toimesta vuoden kuntalaiseksi. Runojakin on syntynyt, lasten ajatuksia luotaavista mediajutuista puhumattakaan. Parlamenttitoiminnassa on siis monessa suhteessa kyse lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta.

Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajana Suomen Lasten Parlamentti

Paikalla viisivuotistoiminnan juhlatilaisuudessa oli noin kaksisataa järjestöjen ja valtiovallan edustajaa. Vaikka Suomi oli viimeisiä Pohjoismaita, jotka perustivat lapsiasiavaltuutetun toimiston, voidaan kuitenkin itse toiminnasta antaa kiitettävä arvosana. Sekä lapsiasiavaltuutettu että hänen toimistonsa työntekijät ovat vahvistaneet merkittävästi lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta ja toteuttamista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu on ollut muun muassa mukana auttamassa Suomen Lasten Parlamentin perustamista ja Parlamentti toimii nykyisin hänen neuvonantajaverkostossaan. Hän on aivan vastikään perustanut myös uuden neuvonantajien ryhmän, joka koostuu nuorista.

Viisivuotistilaisuudessa puhui myös Skotlannin entinen lapsiasiavaltuutettu Kathleen Marshall. Hän toi esille lasten näkökulman luovaa kohtaamista ja niitä väärinymmärryksiä, jotka liittyvät lasten ihmisoikeuksiin lapsen oikeuksista puhuttaessa. Hän on myös yksi lasten oikeuksien sopimusta käsittelevän Lasta kunnioittaen –kirjan kirjoittajista.

Lapsiasiavaltuutetun toimintaan voi tutustua osoitteessa www.lapsiasia.fi, josta löytää muun muassa raportteja ja muuta tietoa toiminnasta.