Lyöttäytyminen yhteistyöhön asiantuntijoiden kanssa voi toimia myös lasten vaikuttamiskeinona. Toisaalta lasten laatimat määritelmät voivat vaikuttaa päätöksentekoon, kun saadaan kiteytettyjä lasten näkökantoja asioihin. Lapset voivat myös tehdä verkkokyselyjä asiantuntijoina pitämilleen tahoille. 3. Lasten Parlamentti kunnissa Lapsen oikeuksien alue osallistumisoikeudet (participation) 3.1 PÄÄTÖS : KYLLÄ 94% Ehdotetaan niille kunnille, jotka eivät ole vielä asettaneet edustajaansa Suomen Lasten Parlamenttiin, että ne asettaisivat oman edustajansa. 6% oli sitä mieltä, ettei ehdoteta edustajan valitsemista. Lasten parlamenttitoimintaan osallistuminen on osa lasten osallisuuden ja kuulemisen organisointia. Tehty päätös merkitsi sitä, että kuntiin lähetettiin pyyntö edustajan asettamisesta. 37 uutta kuntaa tulikin mukaan syksyllä 2008. 259 kuntaa on jo asettanut edustajansa Parlamenttiin. Lapsen oikeuksien alue osallistumisoikeudet (participation) 3.2 PÄÄTÖS : KYLLÄ 85% Kuntien haastaminen perustamaan paikallinen Lasten Parlamentti kuntaan. Kaikissa kunnissa tulisi tarkistaa ja tarvittaessa järjestää lasten kuulemisen menettelyt, keinona voisi olla paikallisen Lasten Parlamentin toiminnan organisoiminen. 15% oli sitä mieltä, että kaikille kunnille ei tarvitse esittää lasten paikallisten kuulemismenettelyjen tarkistamista ja järjestämistä. Ehkäpä asiat ovat joissakin kunnissa jo kohdallaan. Kunnissa on jo tehty paljon työtä lasten ja nuorten kuulemisen saralla niin valtakunnallisten kuin paikallisten toimijoiden toimesta. Esimerkiksi Kerhokeskus-koulutyön tuki ry on ollut organisoimassa nuorten vaikuttamistoimintaa jo vuosia. Samoin opetusministeriö ja Opetushallitus ovat aktiivisesti olleet kehittämässä koulua nuorten vaikuttamisyhteisönä. Esimerkkinä opetusministeriön kehittämistyöstä on osallistuva oppilas-yhteisöllinen koulu hanke sekä Opetushallituksen lasten ja nuorten foorumi. Myös nuorisovaltuustoja on monissa kunnissa. Vähiten on ”Sekin olisi hienoa jos kuitenkin tehty 7-12 vuotiaiden ikäryhmissä, joita useampiin kuntiin saataisiin lasten parlamenttitoiminta koskettaa. oma Lasten Parlamentti” Parantamista on kenties lasten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen laadussa kuten tavoitteellisuudessa, säännöllisyydessä ja keskustelumenettelyjen kehittämisessä. Tavoitteena on, että Lapsen oikeuksien juhlavuotena v. 2009 voidaan esitellä Lapsen oikeuksien toteuttamisen käytäntöjä myös tältä osin. Työtä on tehtävä myös lasten ja nuorten vaikuttamis- ja osallistumispolun eheyttämisessä ja eri ikäryhmille soveliaan toiminnan kehittämisessä. 13