Lapset joustavat helposti käytännön tasolla kouluruokailuihin liittyvissä kysymyksissä, joskin he myös itsepintaisesti ihmettelevät, eikö sittenkin tässä tai tässä kohdin voitaisi saada miellyttävämpää ja järkevämpää lopputulosta. Kouluruokailukeskustelu ei siis näytä laantuvalta, vaan enemmänkin ”Kouluruuan laatua voisi sellaiselta keskustelulta, jota tulee käydä. ehdottomasti parantaa.. Meidän Lapset kokevat kouluruokailuun liittyvät koulussa ruoka on välillä kylmää, asiat tärkeiksi. Käydyssä keskustelussa välillä suolatonta tai välillä jopa voidaan löytää paljon tyytyväisyyttäkin. mautonta. Lapsien toiveita voisi Se, että lapset lähtevät seuraamaan myös ottaa vastaan ruokalistalle.” kouluruokasuosituksen toteutumista, on osa kouluruokailujen kehityskeskustelua, jossa lapset toivovat, että heidänkin näkökantansa tulisivat punnituiksi. Lasten keskustelussa on lisäksi tullut esille, että lapset tietävät itse olevansa suuressa suuressa roolissa siinä, mitä suuhunsa laittavat. ”Voisihan olla kivaa jos koulussa olisi jotain muita ruokia, mutta sitten herää kysymys: Mitä ruokia ne olisi?” ”Sama juttu täällä. Sama kaava.Samalla kaavalla, samaa ruokaa.Samalla kaavalla samaa ruokaa ja sama tylsyys. Mä oon ollu jo 5 vuotta koulus ja on ollu huikeet 2 kertaa ei "samalla kaavalla" ruokaa ja on ollu uusia ruoka lajeja.Jippiii! Kuka jaksaa syyä ruokaa josta ei pitäny ykköselläkään??” ”…joskus kyl on vähä pahaa ruokaa mut en valita. koska se on hyvää joskus eikä se oo pahaa jos kaverin mielest on pahaa ei oo aina se kaveri oikees…” ”Mielestäni kouluruoka on koulussani aika hyvää. En kyllä aina pidä siitä mitä on tarjolla, mutta aika tärkeää on se, että ruoka on terveellistä. Minun koulussa on kerran vuodessa sydänviikko, jolloin ruoka on erityisen terveellistä.” Lapsen oikeuksien alue oikeus suojeluun (protection) 6 B PÄÄTÖS : KYLLÄ 76% Selvitetään, kuinka monessa edustajan koulussa kouluruokailu on epämukavaan aikaan. 24% oli sitä mieltä, ettei selvitystä kannata tai tarvitse tehdä. Tältä osin voi myös päätellä, että ilmiö ei ole suinkaan kaikkien koulujen ongelma, mutta esiintyessään kovin kiusalliseksi koettu. Päätöksen perusteella ilmiön laajuus pyritään selvittämään. Lasten Parlamentti on käynyt keskustelua syistä ja seikoista, jotka ovat johtaneet joissakin tapauksissa kritiikkiä herättäviin käytäntöihin. Toisaalta lapset ymmärtävät myös taloudellisia tai toiminnallisia perusteita ja ovat usein joustavia sietämään epämukaviakin ratkaisuja. ”Joskus yläasteelaiset tulevat jo syömään ennen kuin olemme saaneet ruokaakaan. Silloin on 5 minuuttia aikaa syödä! Törkeää!” Kouluruokakeskustelu on ollut mukana kaikilla lasten keskustelujen tasoilla. Näin myös Jyväskylässä marraskuun täysistunnossa. 15