Yhteiskunnan kuulemisjärjestelmä lapsille Suomen Lasten Parlamentti on valtion mahdollistama, fyysisessä‐ ja internetympäristössä toimiva kuulemisjärjestelmä lapsille. Järjestelmän perusrungon muodostaa lasten edustajisto. Edustajisto eli Suomen Lasten Parlamentti koostuu lapsiedustajista, joille kunnanhallitukset ovat antaneet mandaatin toimia. Parlamentti käsittelee lasten yhteisikseen kokemia huolia, kysymyksiä ja aloitteita ja toimii valtakunnan tasolla lasten näkemysten esittelijänä. Parlamenttitoiminnan tavoitteena on aktivoida ja kanavoida kaikin verkkonuorisotyön keinoin lasten osallisuutta sekä tarjota lapsille ei‐kaupallinen ja ohjattu väylä lasten ja lapsiyhteisöjen vaikuttamistoimintaan sekä aikuisille osallisuus‐ ja demokratiakasvatukseen. Parlamentti toimii lapsiasiavaltuutetun neuvonantajana sekä eduskuntaryhmien edustajista muodostuvan eduskunnan neuvottelukunnan sekä ministeriöiden ja valtion toimielinten lasten aloite‐ ja kuulemisympäristönä. Parlamentti tarjoaa sähköisen hallinnon kehittämistoimille lasten aloite‐ ja kuulemisjärjestelmän. Valtakunnallinen Lasten Parlamentti tukee ja edistää kunnissa nuorisolain 8§ pykälän toteuttamista. Lain lähtökohtana on, että jokaisessa kunnassa tulisi olla lasten kuulemisjärjestelmä ja kuulemisen menettelyt. Tätä edellyttää myös Suomen hallituksen Lapsi ‐ ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2010. Lainsäädäntötasolla lasten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä ovat edistäneet YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan Unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja sekä Suomen uusi nuorisolaki. Suomen perustuslaki näkee lapsen Suomen kansalaisena ja kuntalaki kuntalaisena Lasten parlamenttitoiminnassa on kyse lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta, jossa lapset arvostavat itseään ja vanhempiaan ja jossa myös aikuiset arvostavat itseään ja lapsia. Kysymys on kansallisen lainsäädännön toimeenpanosta, mutta myös YK:n Lapsen oikeuksien edistämisestä ja toteuttamisesta. Nuorisolain 8§ pykälä edellyttää kuntia rakentamaan lasten ja nuorten kuulemisen käytännöt. Vuoteen 2010 mennessä tulisi kuulemisen käytäntöjen olla rakennettu jokaisessa kunnassa. 5