Lasten Parlamentin toiminnlla tähdätään parempaan lapsen oikeuksien tuntemukseen niin lasten kuin aikuistenkin parissa. Pelkän tuntemuksen lisäksi parlamenttitoiminnalla tähdätään lapsen oikeuksien toteutumiseen.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus jakautuu kolmeen pääteemaan: osallistumisoikeudet (participation), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja oikeus suojeluun (protection).

Toimintamallia voi hyödyntää myös nuorisolain 8§:n toteuttamisessa. Lain mukaan lasten ja nuorten kuuleminen on organisoitava kaikissa kunnissa.

Yhteiskuntaan lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta

Lasten Parlamentin toiminnan tarkoituksena ei ole olla koulu, vaikka parlamenttitoiminta erinomaisesta koulusta käykin. Tarkoituksena on yhdistää lapsia keskusteluun keskenään
lasten tärkeinä pitämistä asioista. Aivan yhtä tärkeää ja sitäpaitsi lasten toiveiden mukaista on, että lapset pääsevät toiminnan avulla kontaktiin myös aikuisten päättäjien kanssa.

Lasten vaikutus päätöksiin
Lapsen elinympäristö on lapsen luonnollinen ajatusareena. Aikuiset voivat vaikuttua lasten ajatuksista ja he voivat antaa lapsille myös päätöksenteon kokemusta. Ei myöskään ole haitallista katsoa paikkakunnan päätöksentekoa myös lasten näkökulmasta. Mikäli nämä kolme aluetta on paikkakunnalla jo organisoitu, voidaan puhua lasten parlamenttitoiminnasta.

Osallistuvan toimintakulttuurin edistäminen

Jokaisessa kunnassa voitaisiin tehdä paikallinen osallistumisselvitys sekä laatia ehdotuksia ja
luoda uusia käytäntöjä jopa juupas eipäs keskusteluihin.

Suomen Lasten Parlamentti perustettiin 9.11.2007

Suomen Lasten Parlamentti perustettiin avajaisistunnossa Tampereella 9.11.2007, jolloin valittiin lapsista koostuva hallitus sekä valiokunnat, ja jaettiin parlamentin jäsenille tietoa periaatteista ja toimintamalleista. Nyt valittu lasten valtakunnallinen parlamentti jatkaa kaksivuotisen kautensa ajan toimintaa ohjatusti verkossa.

Suomen Lasten Parlamentin perustamisen taustalla on vuonna 2006 hyväksytty nuorisolaki, jonka tavoitteena on lasten kuulemisen ja osallistumisen edistäminen.  Suomen Lasten Parlamentin perustaminen tukee valtakunnallisesti ja paikallisesti lasten osallistumista, lasten ja nuorten yhteiskuntatietoisuuden lisäämistä sekä sosiaalista vahvistumista. 

Lasten Parlamentti antaa 7-12 -vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta. Tavoitteena on lisäksi edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja neuvontaa lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen.

Suomessa toimivien paikallisten Lasten Parlamentteja on tällä hetkellä yli kymmenen, ja nuorisovaltuustoja tai vastaavia nuorten vaikuttamisfoorumeita on jo 150 paikkakunnalla. Ensimmäinen Lasten Parlamentti aloitti Tampereella vuonna 2001. Paikallisten lasten parlamenttien perustamisessa avustaa kuntia opetusministeriön tuella toimiva yhdistys, Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry, joka vastaa Lasten Parlamentin valtakunnallisesta toiminnasta.