LASTEN PARLAMENTTI TOIMINTA ON lasten näkökulman esiin nostamista "aivan, näinhän asioita voi myös katsoa" -aikuisten oivaltamista. Lasten toivomusten ja lasten näkökulman keräämistä - "näin me lapset keskustelemme ja toimimme". Lasten käsitysten keräämistä ja jakamista.

• Lapset kertovat lapsille, että on olemassa lasten oikeuksia, unohtamatta velvollisuuksia.
• Epäkohtien esiin nostamista, korjattavien asioiden tai puutteiden käsittelyä.
• Pähkäilemistä, lasten tekemää tutkimista ja kyselemistä.
• Lasten "miksi" ja "miten" -käsitysten kokoamista. Käsitysten vertaamista todellisuuteen - onko näin?
• Lasten suorittamaa asioiden priorisointia, järjestyksiä, arvottamista, perustelemisen oppimista.
• Päättäjien oman pohdinnan lisäämistä - "miten keskustelisimme lasten kanssa, mistä keskustelisimme, koska ja missä".
• Lasten esitysten ja vaatimustenkin systemaattista keräämistä. Hyvän esiin nostamista, yhteisesti palkitsemista.
• Hyvien toimintatapojen etsimistä lapinäkökulmasta, jonkin tärkeän asian aloittamista, hoitamista, toimimista, huomaamista ja tulosten esiin nostamista.
• Vastaamista kysymykseen "miten", ja ratkaisuja "näin me sen tekisimme".
• Käsittelyä ja eri näkökantojen etsintää ja esittämistä. Erilaisten argumenttien yhdessä käsittelyä.
• Lasten ja aikuisten (päättäjien) vuorovaikutuksen lisäämistä, säännöllisyyttä, asioiden yhteistä käsittelyä.
• Lasten näkökulmasta puhuttamista.

  ---

Lasten kuulemis- ja vaikuttamisrakenteita syntyy....

Useat kunnat ovat paraikaa perustamassa tai perustaneet oman paikkakuntansa Lasten Parlamentin. Maaliskuussa 2009 työn alla ovat Varkaus ja Nummi-Pusula. Nummi-Pusulassa on lasten ja nuorten vaikuttamispolkutyö menossa kuntaan tehtävän osallisuusselvityksen kautta. Osallisuusselvitys on Suomen Lasten Parlamentin opetusministeriön tuella kuntaan mahdollistettu.

Oppilaskunta- ja lasten parlamentin toiminnan yhteisesti edistäminen kunnassa ovat käytännön toimintamalleja lasten demokratiaan kasvamiseen. 

Oppilaskuntatoiminta alkouluissa ja paikallinen lasten parlamentti rakenne on se toimimisen malli jonka  kautta lasten ääni  koulusta kuntaan rakentuu. Kansalaiseksi kasvu on kasvuprosessi, jossa lapset ja aikuiset toimivat yhdessä. Lasten yhteiskunnallisen tietoisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen edistäminen antaa pohjaa paitsi lasten kuulemiselle myös tulevalle nuorten osallistumiselle. 

Paikkakunnilla on toteutettu erilaisia malleja lasten parlamenttitoiminnalle. Kunnat ovat erikokoisia ja -näköisiä, näin myös kukin kunta toteuttaa oman mallisen toimintarakenteen lasten kuulemiselle. Perustavoite toiminnalle on se, että lasten keskinäinen sekä aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus on rakennettu systemaattisesti, tavoitteellisesti ja säännöllisesti tapahtuvaksi.  Näin edeten toiminta on kunnassa virallista ja vastaa lasten virallista toimielintä kunnassa.

Lasten Parlamentti on otettu kunnissa osaksi jo olemassa olevaa toimintaa ja rakenteita kehittämällä ja linkittämällä toimintaan uusia ulottuvuuksia. Alakoulujen oppilaskunta- ja lasten parlamentin toiminnan kehittäminen on toiminut kunnissa yhtenä osana kokonaisvaltaista lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien perustamista.

Oletko Sinä se, joka lähtee edistämään lasten asiaa Teidän kunnassanne?

Paikallista lasten parlamenentti -toimintaa voi lähteä kunnassa viemään eteenpäin yhtälailla opetus-tai nuorisotoimen edustaja. Aloite voi lähteä myös vanhemmilta, kunnan nuorten vaikuttajaryhmältä tai kenen tahansa kuntalaisen toimesta, joka kokee asian tärkeäksi.

Raisiossa Lasten Parlamentti -ajatus ja toteutus lähti isältä ja Iisalmessa esimerkiksi alueellinen vanhempainyhdistys Iivarit ry lähti ponnekkaasti viemään Iisalmen Lasten Parlamenttia kaupungissa eteenpäin.

Tänä päivänä valtakunnallisen Suomen Lasten Parlamentin lapset Suomen kunnista, pienistä ja suurista ovat aloitteentekijöinä: Haluamme perustaa kuntaamme Lasten Parlamentin.

Kirjeitä kunnista 

Marja Kannisto nuorisotyöntekijä: Raisiossa tehtiin Suomen Lasten Parlamentti yhdistyksen toimesta keväällä 2007 Lasten ja nuorten osallistuvan toimintakulttuurin kehittämishankkeen konsultaatio. Kyselyn tulokset osoittivat selkeästi, että osallistavalle toimintakulttuurille on tarvetta Raisiossa. Tuloksen perusteella syksyllä 2007 käynnistyi yhdellä alakoululla oppilaskuntatoiminta, joka laajenee asteittain vuoden 2008 aikana muihin alakouluihin. Tavoitteena on oman
Raisio lasten parlamentin perustaminen vuoden 2008 aikana. Raision kaupungissa on tavoitteena lasten ja nuorten vaikuttamispolun kehittäminen vuosina 2008 - 2009, oppilaskunta-, lasten parlamenttitoiminta sekä
nuorisofoorumitoiminta ovat osa polkua.”  

Katja Suuronen, nuoriso-ohjaaja, osallisuusvastaava: Raahessa nuorisolautakunnan puheenjohtaja Jarno Moisala kertoo: ”Pikkuparlamentin käynnistäminen otettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi Nuorten Raahe -nuorten osallisuuden edistämishankkeen aloitettua työskentelynsä jo neljä vuotta sitten, 2003. Nuorisolautakunta ja opetuslautakunnan ovat esittäneet toiminnan käynnistämistä kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle syksyllä 2003. Pikkuparlamentin käynnistäminen ei esityksestä huolimatta edennyt ennen kuin nyt.  Parlamenttitoiminnan luonne on vuosien varrella ja osallisuushankkeessa hioutunut tarkoituksenmukaisimmaksi. Lisäksi uusi nuorisolaki toi toimintaan uusia velvoitteita.

Pikkuparlamentti on alle 13 -vuotiaiden lasten edustajisto ja se tuo esille lasten ajatuksia ja toiveita esimerkiksi koulujen kehittämisestä ja muista palveluista. Pikkuparlamenttiin valitaan oppilaiden edustajisto Raahen alakouluilta. Ensimmäisessä vaiheessa kouluja on mukana viisi. Koivuoluodon koulun Kummatin- ja Ollinsaaren toimipisteet, Keskuskoulu, Harakkamäen koulu ja Honganpalon koulu. Oppilaiden edustajia valitaan jokaiselta koululta kolme, eli yhteensä15.”

”Lastenparlamenttitoiminta antaa meille jatkumon vaikuttamiselle alakouluilla on mahdollisuus vaikuttaa lastenparlamentissa, yläkouluilla oppilaskunnissa ja yläkouluilla ja 2.asteella nuorisovaltuustossa. On tärkeä, että kunnassa on ilmapiiri missä lapset ja nuoret kokevat tulevansa kuulluksi. Kouluterveyskyselyjen mukaan ainakin meidän 8lk ja lukiolaiset tulevat.” 

Sini Lairio, oppilaskunnan ohjaava opettaja: Jyväskylässä Lasten Parlamentin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2005, jolloin kuntaan tehtiin osallistuvan toimintakulttuurin konsultaatio Suomen Lasten Parlamentti yhdistyksen kautta. Ensimmäinen Lasten Parlamentin suurkokous oli toukokuussa 2007. Jyväskylässä Lasten Parlamentti on siis jyväskyläläisten 1.-6.-luokkalaisten lasten vaikutuskanava kaupungin päätöksentekoon. Näkyvin osa toimintaa ovatkin kolme kertaa vuodessa järjestettävät suurkokoukset. Lasten Parlamentin toimijat ja tekijät ovat lapsia. Asiat lähtevät lapsista itsestään. Kokouksessa aikuisilla on kuunteluoikeus, mutta asioista päättävät lapset.

Lasten Parlamentin tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa ja ottaa kantaa lapsia ja nuoria kiinnostaviin asioihin. Toiminnalla halutaan osoittaa aktiivisen toiminnan vaikutus yhteiskunnallisiin asioihin. Lasten Parlamentin toiminta on poliittisesti sitoutumatonta.

Monipuolinen vuorovaikutus kaiken lähellä olevan humaanin ja materiaalisen kanssa tekee lapsesta ja nuoresta pätevän, toivotun, tarpeellisen ja vastuutakantavan kanssaeläjän hänen itsensäkin mielestä. Lapsi ja nuori kasvavat osaksi yhteisöä ja ympäristöä, eikä sen ulkopuolelle - vain sitä kuluttamaan." Anu Gretschel, nuorisotutkija osallisuuden määritelmä, 2006