LASTEN PARLAMENTTI TOIMINTA ON lasten näkökulman esiin nostamista "aivan, näinhän asioita voi myös katsoa" -aikuisten oivaltamista. Lasten toivomusten ja lasten näkökulman keräämistä - "näin me lapset keskustelemme ja toimimme". Lasten käsitysten keräämistä ja jakamista.

• Lapset kertovat lapsille, että on olemassa lasten oikeuksia, unohtamatta velvollisuuksia.
• Epäkohtien esiin nostamista, korjattavien asioiden tai puutteiden käsittelyä.
• Pähkäilemistä, lasten tekemää tutkimista ja kyselemistä.
• Lasten "miksi" ja "miten" -käsitysten kokoamista. Käsitysten vertaamista todellisuuteen - onko näin?
• Lasten suorittamaa asioiden priorisointia, järjestyksiä, arvottamista, perustelemisen oppimista.
• Päättäjien oman pohdinnan lisäämistä - "miten keskustelisimme lasten kanssa, mistä keskustelisimme, koska ja missä".
• Lasten esitysten ja vaatimustenkin systemaattista keräämistä. Hyvän esiin nostamista, yhteisesti palkitsemista.
• Hyvien toimintatapojen etsimistä lapinäkökulmasta, jonkin tärkeän asian aloittamista, hoitamista, toimimista, huomaamista ja tulosten esiin nostamista.
• Vastaamista kysymykseen "miten", ja ratkaisuja "näin me sen tekisimme".
• Käsittelyä ja eri näkökantojen etsintää ja esittämistä. Erilaisten argumenttien yhdessä käsittelyä.
• Lasten ja aikuisten (päättäjien) vuorovaikutuksen lisäämistä, säännöllisyyttä, asioiden yhteistä käsittelyä.
• Lasten näkökulmasta puhuttamista.

  ---

 Monipuolinen vuorovaikutus kaiken lähellä olevan humaanin ja materiaalisen kanssa tekee lapsesta ja nuoresta pätevän, toivotun, tarpeellisen ja vastuutakantavan kanssaeläjän hänen itsensäkin mielestä. Lapsi ja nuori kasvavat osaksi yhteisöä ja ympäristöä, eikä sen ulkopuolelle - vain sitä kuluttamaan." Anu Gretschel, nuorisotutkija osallisuuden määritelmä, 2006