Tehdyt toimenpiteet
Lasten Parlamentin Perustaminen
Oletko pohtinut: Mistä aloittaisin Lasten Parlamentti kuntaan?
Osallistuvan toimintakulttuurin selvitys kuntaan
On tapahtumaprosessi kunnan ja Suomen Lasten parlamentin välillä, jonka ensisijainen tavoite on auttaa kuntaa lasten ja nuorten vaikuttamis-ja kuulemisjärjestelmän organisoimisessa. Osallisuuselvityksessä kunta saa täsmätuotettua oman kunnan näköistä lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisen ja perustamisen tietoa, rakennetta ja sisältöä.
Internetin kautta laajasti kuntalaisille toteutuetun osallistuvan toimintakulttuurin- kyselyn avulla saadaan konkretisoitua miten esimerkiksi olemassa olevien käytänteiden nivominen ja edelleen kehittäminen,edesauttaa lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista kunnassa. Mitä uutta tarvitaan, mitkä voimavarat omasta kunnastamme löytyvätkään!
Selvitys tukee näin myös kuntaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suunnittelu- ja toteutustyössä.
Tuloksia hyödynnetään kunnan eri tasoilla suunnittelun ja päätösten pohjana: Minkälainen tulee olla lasten ja nuorten kunta, mistä tekijöistä muodostuu yhteisöllinen kuntamme. Valtionhallinnon Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma edellyttää, että kaikissa Suomen kunnissa on vuoden 2010 loppuun mennessä rakentunut lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmät. Yhtäaikaisesti on kysymys rakenteista sekä sisällöistä.
Osallisuusselvitys avaa kuntalaisten näkemykset tarpeesta ja käytännön toteutuksesta liittyen mm; oppilaskuntatoiminta, lasten parlamentti toiminta, nuorten vaikuttajaryhmä toiminta, esikoululaisten osallisuus, vanhempien, vanhusneuvoston, seurakunnan, järjestöjen ja eri harrastajaryhmien osallisuus ja toiminnan sisällöt, keskinäiset suhteet ja sen miten kokonaisuus kytkeytyy kunnan viralliseen organisaatioon. Verkkokyselynä toteuttava osallisuusselvitys avaa käytännön tasolle lasten, nuorten ja aikuisten näkemykset nykytilanteesta sekä mihin ja miten lapsia ja nuoria koskettaviin asioihin koulun ja kunnan tasoilla voitaisiin osallistua ja vaikuttaa.
Vaihe 1. Osallisuusselvityksen aloituskokous – työryhmä
Kunnan eri ryhmiä laajasti edustava osallisuustyöryhmä
Vaihe 2. Osallisuusselvityksen kysymyssarjakierros
Kohderyhmillä on tilaisuus esittää oma tärkeä kysymys (kysymykset) verkkokyselyyn. Kysymykset liittyvät lapsen, nuoren, aikuisen näkemykseen siitä miten kunnassa lasten ja nuorten näkemykset tulisi huomioida ja minkälaisissa toiminnoissa ja yhteyksissä se rakentuu. Miten eri ikäkaudet voivat edistää yhteisöllisyyttä ja koko kunnan hyvinvointia.
Esitetyistä kysymyksistä työryhmä käy tarvittavan keskustelun. Lopullinen kunnan kysymyssarjalapsille, nuorille ja aikuisille syntyy kysymyssarjakierroksen pohjalta.
Vaihe. 3 Osallisuusselvitys verkossa
Kysymyssarjat: Kunnan aikuiset (eri toimijat), esikoulu, perusopetus, alakoulut ja yläkoulut, toinen aste; ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. Kyselyyn vastataan joko kunnan tahi Suomen Lasten Parlamentin www.sivulla.
Vaihe 4. Osallisuusselvityksen raportin ja tulosten julkaisutilaisuus
Yhteisöllinen tilaisuus, laaja kuntalaisten osallistuminen. Tiedotusvälineet.
Osallisuusselvityksen toteuttaa Opetusministeriön tuella Suomen Lasten Parlamentti yhdistys.
Yhteystiedot:
Sinikka Mäntysalo- Lamppu
Koulutuspäällikkö
sinikka.ml@lastenparlamentti.fi, Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry
Taustalla vaikuttavat
Euroopan Unionin valkoinen kirja
YK- Lapsen oikeuksien sopimus
Yleissopimus lasten ja nuorten oikeuksista (1989). Voimaan Suomessa 1991
Suomen lainsäädäntö
Perustuslaki (Pe§ 22, 6§)
Perustuslain mukaan lapsia (alle 18-vuotiaat) on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Kuntalaki
Nuorisolaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma
Uusi nuorisolaki 2006 ja sen 8 §
”Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.”
YK- Lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen ydinkäsitteeseen, jotka velvoittavat turvaamaan lapsille ja nuorille
1. Osuuden yhteiskunnan voimavaroista siten, että yhteiskunnan voimavarojen jakopolitiikassa turvataan lasten ja nuorten oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti
2. Oikeuden suojeluun ja huolenpitoon siten, että yhteiskunta ottaa vastuun lapsen ja nuoren hyvinvoinnista tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä sitä turvaamaan
3. Oikeuden osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntapolitiikkaan
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma
Vuoden 2006 maaliskuussa voimaan tulleen nuorisolain (72/2006, 4 §) mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, joka sisältää tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi.
Valtioneuvosto hyväksyy lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ensi kerran vuoden 2007 aikana. Kehittämisohjelman valmistelusta on vastannut opetusministeriön kulttuuri- liikunta ja nuorisopolitiikan osaston nuorisoyksikkö yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Edelleen laaja poikkihallinnollinen työryhmä ja yhteysverkosto.
TAVOITE: Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5-17 vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. Tavoitetta tukee verkkodemokratiavälineen luominen.
(lähde: Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 09/07 OPM)
